Koulurakennusten käyttöaste on aihe, joka herättää Suomessa keskustelua vuodesta toiseen. Yleisen konsensuksen mukaan rakennusten olisi hyvä palvella tarkoitustaan mahdollisimman pitkään, mutta muuttoaaltojen kaltaiset rakennemuutokset aiheuttavat haasteita kauaskantoiseen sijoitteluun ja mitoitukseen.
Koulurakennuksen hankinnassa on onneksi vaihtoehtoja, joista eräs mahdollistaa verratonta joustoa. Modulot vuokraavan KoskiRent Oy:n toimitusjohtaja Mika Koski kertoo koulurakennuksen hankinnan haasteista ja siitä, miksi koko elinkaarensa ajan muunneltavan ja siirrettävän moduulirakennuksen vuokraaminen on järkevä vaihtoehto.
Koulun ostaminen omaan taseeseen vaatii kauaskatseisuutta
Muuttoaaltoihin liittyvästä keskustelusta huolimatta Suomen asuntokulttuuri on Kosken mukaan monin paikoin melko pysyvää.
– Jos kunnilla ja kaupungeilla on rahaa ja ne saavat laadukkaita rakennuksia edullisesti, niin kannattaahan sellaisiakin omistaa. Jos osataan vieläpä ennustaa, että koulurakennus tulee sijaintinsa ja tilojensa puolesta olemaan tarkoituksenmukainen vielä 30-40 vuoden päästä, pysyvä rakennus on järkevä.
Koski kuitenkin huomauttaa, että vastaavasti Suomessa on paljon alueita, joilla koulurakennuksilla on suuri riski jäädä vähäiselle käytölle tai kokonaan tarpeettomiksi. Toisaalta hän nostaa esiin näkökulman
– Mikäli kunnasta esimerkiksi katoaa keskeinen työllistäjä, ja seurauksena on muuttoaalto, myös koulujen tarve vähenee merkittävästi. Isossa mittakaavassa Suomen kunnilla on tällaisen seurauksena paljon rahaa kiinni tyhjissä ja turhissa kiinteistöissä. Samalla niiden varallisuus tai velanottoedellytykset eivät välttämättä mahdollista koulurakennuksen hankkimista taseeseen edes alueilla, joilla tarve on akuutti.
– Toinen puoli asiaa on se, että esimerkiksi Helsingille koulun hankkiminen taseeseen ei ole taloudellinen ongelma, mutta sen koulurakennusten määrä on niin suuri, että hallinnoimalla itse niitä kaikkia, sillä olisi toiminnassa kiinni valtavat resurssit, Koski toteaa.
Elinkaarihanke tuo koulun hankintaan turvaa, mutta ei joustoa
Kun koulurakennus hankitaan taseeseen, rakentaja on siitä vastuussa vain kaksi vuotta. Mika Koski toteaa, että kouluja toteutetaankin nykyisin myös elinkaarihankkeina niihin kuuluvien huoltosopimusten vuoksi. Etuna järjestelyssä on se, että kun kiinteistö on rakentajan vastuulla, kustannuksissa ei tule yllätyksiä.
– Kääntöpuolena on se, että rakentaja joutuu laskemaan kohteen huoltokustannukset elinkaarisopimuksen ajalle eli esimerkiksi 20 vuodeksi. Mikäli rakentaja huolehtii myös energiakustannuksista, joutuu se etenkin nykyisin arvioimaan ne todella suurella kertoimella. Hankkeet ovat siis lähes väistämättä kunnille ja kaupungeille hyvin kalliita.
Koski kertoo, että elinkaarihankkeissakin toteutetaan pääasiassa kiinteitä rakennuksia, jotka tulee maksaa elinkaarisopimuksen aikana.
– Kun sijoittajat ovat 20-25 vuoden kuluttua saaneet sijoituksensa, saattaa turhaksi jäänyt rakennus jäädä tyhjilleen tai pahimmassa tapauksessa mennä purkuun. Eihän se kovin kestävän kehityksen mukaiselta toiminnalta kuulosta.
Moduulikoulu ja vuokraus vastaavat muuttuviin tarpeisiin
Koski mainitsee, että elinkaarihanke ei lyhennä rakennusaikaa taseeseen hankintaan verrattuna, mutta moduulikoulu sen sijaan nousee lähes kesälomien aikana. Elinkaarihankkeen tavoin siinä ei myöskään piile kiinteistöriskiä.
– Siksi Modulo on järkiratkaisu niin uudeksi kouluksi kuin väistötilaksi. Esimerkiksi epätodennäköisessä vesivahinkotilanteessa vaurioitunut moduuli voidaan vaihtaa nopeasti ja ketterästi. Kiinteiden koulurakennusten saneeraukset voivat kestää jopa 3-5 vuotta, jona aikana muutetaan väistötilasta toiseen pahimmillaan useita kertoja.
Koski toteaakin, että tilanteiden muuttuessa on keskeistä se, muuttuvatko myös tilat. Modulon tarjoamassa toteutusmallissa korostuu joustavuus, joka mahdollistaa oikeanlaiset tilat oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.
– Siinä on tietty ristiriita, että palveluverkkoselvitykset tehdään viiden vuoden aikajänteelle, mutta koulujen kiinteistöt suunnitellaan tyypillisesti 25 vuodelle. Joillakin alueilla oppilaiden määrä voi vaihdella kuukaudenkin sisällä peräti sadalla lapsella. Modulon ratkaisussa vuokrasopimukset voidaan tehdä viiden vuoden jaksoissa, ja samalla konseptimme on nopein tapa vastata muuttuneisiin tarpeisiin.
– Vuokraus on helppo budjetoida ja se on taloudellisesti järkevä vaihtoehto erityisesti silloin, kun koulurakennusta ei ole mahdollista hankkia taseeseen tai elinkaarihankkeena, Koski lisää.
Modulo on keino myös pysyvän koulun rakentamiseen
Koulun rakentaminen moduulipohjaisesti mahdollistaa myös hybridiratkaisut alueille, joissa on pysyvän koulun tarve, mutta sen käyttöasteen voidaan odottaa vaihtelevan runsaasti.
– Silloin voi olla järkevintä rakentaa kiinteiksi sellaiset tilat, jotka ovat perinteisessä tavassa rakentaa koulu kalleimpia toteuttaa ja jotka tarvitaan, vaikka luokkia olisi vain kaksi, eli esimerkiksi keittiö ja liikuntasali. Kun luokkaosat toteutetaan niiden yhteyteen moduuleina, voidaan tilakapasiteetin muuttuviin tarpeisiin vastata ketterästi laajennuksella tai toisella kerroksella, Koski kertoo.
Hän kuitenkin tähdentää, että Modulolla on kokonaisratkaisunakin täydet edellytykset toimia pysyvänä kouluna jopa 50 vuotta.
– Rakennuksemme ovat huolellisen kehitystyön tulosta, sisäilmaltaan moitteettomia ja vastaavat energiatehokkuudeltaan kiinteitä rakennuksia. Toisaalta tavalla, jolla rakennamme koulun, hiilijalanjälki on perinteistä rakennustapaa pienempi. Kun ne vieläpä ovat koko elinkaarensa ajan muunneltavissa ja siirreltävissä, ovat ne myös kestävän kehityksen kannalta erinomainen tapa hankkia koulu.